Kylmä

Oon nyt taas täällä. (Liian) pitkän tauon jälkeen. Oon paastonnu tän päivän ja nautin siitä tunteesta kun vähän heikottaa. Luokkakaveri kyllä sanoi, että olen kalpea ja huuleni ovat siniset. Ainut miinuspuoli (vaikka alankin jo nauttia siitä) on kylmyys. Mulla on kylmä koko ajan. Sormet ja varpaat on ihan violetit ja vaikka kuinka puen vaatetta päälle on silti kylmä. Tää ilta on kuitenki menny lämpimästi (voiko noin ees sanoa) koska laitoin farkkujen alle leggingssit ja hupparin alle pitkähihaisen paidan. En oo kyllä varmaan laihtunu. Vaaka vieläkin rikki. En kehtaa pyytää äitiltä että ostais uuden tai vaihtis patterin. Onko vinkkejä miten pyytää?

  Mutta huomenna (30.3) aion syödä päivän aikana vaan riisikakkuja (niitä maustamattomia) ja juoda vettä. Oon tänään juonu päälle 3litraa mutta eilen meni 4. Lisään vaan veden juontia niin kyllä se siitä. Ehkä.

Tän päivän paasto onnistui! Oon juonu nyt 3 litraa vettä ja olo on ihan mahtava. Huomenna on kiivi mono koska kävin tosiaan ostamassa kiivejä. Äiti vaan ihmetteli miks en syö mitään, mutta sanoin vaan että söin kiivejä ja söin ison aamupalan. En osaa kyl oikeesti valehdella mutta se tais mennä läpi. Vaaka on rikki. En voi punnita itteeni ja jos pyydän äitiä ostamaan uuden niin se varmaan vhä ihmettelis. En kyl usko että paino ois tippunu mutta aina saa ajatella "positiivisesti".

Ahdistaa. Ei ahdista. Ahdistaa. Ei ahdista. Syöminen ahdistaa. Syömättömyys ahdistaa. Paino ahdistaa. Ihmiset ahdistaa. Juokseminen ahdistaa. Viiltely ahdistaa. Mun pitäisi tehdä läksyt mutta ahdistaa. Pelottaa. Ahdistaa. Ei pelota. Ei ahdista. Pelottaa. Ahdistaa.



Oon laihtunut. Yhden kilon. Mutta oon silti liian lihava. Mun reidet ottaa yhteen. Saan mun vatsasta kiinni. Mun kädet on paksut ja lihavat. Syön liikaa.
 Tänä aamuna lenkki. Sen jälkeen kaks ruisleipää voilla ja juustolla hyi. Eilen oli historian koe ja en osannut vastata kuin yhteen kysymykseen. Kaikkiin muihin kirjotin jotain ihan puuta heinää.
  Oon karkkilakossa. Huijaan äitiä sillä että en syö karkkia. Huono puoli se että se loppuu jo 7.3. Mun synttäripäivänä. Oon silloin vuoden vanhempi. Mutta en kymmenen kiloa kevyempi.

Haluaisin laihtua tässä kuussa viisi kiloa. Niin että oisin tavoitepainossa. 

 Sitten kun mä olen laiha, mä voin käyttää minishortseja ja crop toppeja ja kaikkia ihania vaatteita jotka ei sovi läskeille. Voin ostaa vaatekaupasta ittelleni super skinny farkut. 

Tää sunnuntai meni aivan päin persettä. Tieyenkin kun olin yksin kotona pakasteesta löytyi paketti lakritsijäätelöä. No meikäläinen ottaa siitä paketista sitten mahdollisimman ison palan ja syö sen kokonaan. Ja heti sen jälkeen halailemaan pönttöä. No ainut hyvä asia, sain tehtyä 40 vatsaa, 50 syvää kyykkyä, 100 varpaille nousua. Sitten meen keittämään SPAGETTIA ruuaksi. Spagetin päälle ketsuppia ja tonnikalaa. Hyi yäk. Illalla sitten päätin tehdä äidille ja sisaruksille mutakakun kun tulevat kotiin rankan viikonlopun jälkeen. Ja mitä tekee Emmi. Emmi syö mutakakkua lakritsi jäätelön kera. En halunnut oksentaa koska liikaa uteliaita korvia. Nyt mä kärsin täällä sängyssä hirveistä tunnon tuskista. Miksi mä söin sitä mutakakkua?? Oon hirvee läskisika joka ei osaa muuta kun ahmia ja lihoa.
  Päätin julkasta tän sitten nyt. Yhdeltä yöllä. Ihan sama.

Anteeks, etten oo kirjotellu tänne kuukauteen. On ollu vaan niin paljon koulukiireitä, eikä joskus ole ollut edes aikaa. Mutta nyt riittää selitykset. Paino ei oo noussut, eikä myöskään laskenut. Eilen ahmin. Söin palan pizzaa, kolme palaa suklaapiirakkaa, jonka tein itse (tiedän siis itse kuinka paljon paskaa siinä on ja söin silti!) Ja lautasellisen makaronilaatikkoa. En oksentanut.
  Eilen olin mun ystävän kanssa uimahallissa, en löytänyt mun kokouimapukua, joten jouduin ottamaan bikinit. Hävetti kävellä siellä, kun ystäväni (kutsutaan vaikka Ellaksi), Ella on luonnostaan laiha eikä sillä ole missään mitään ylimääräistä missään, ja minä kävelin siellä Ellan kanssa ja tunsin kuinka läskini hyllyivät.
  Ella huomasi mun viillellyt jalat ja jouduin valehdella, että mulla on niin kuiva iho ja oon raapinu niitä ja siitä ne jäljet on syntyny. Se usko.

vihaan

Kun tulen luistelemasta eräs "kaverini" sano mulle että olen huora, läskiperse, kusipää ja kaiken lisäksi mä oon sen mielestä maailman läskein ihminen. Kävelen mökille takaisin ja menen parvelle, jossa nukun.  Itken ja hakkaan mahaani ja reisiäni. Itken lisää. Hakkaan polvilla päätäni. Hakkaan päätä ja nyrkkejä seinään. Olen epäonnistunut läskikasa.
  Puristelen mahaani ja reisiäni, niitä kohtia mitä vihaan itsessäni. Ajattelen miten epäonnistunut olen. Selaan We Heart It:istä thinspoa ja haluan olla laiha. Laiha. Laiha. En läski. Vaan laiha. Mikä mussa on kun pääse ees punnitsemaan itteeni kun ollaan mökillä. Oon varmaan lihonut 1004820 kiloa. Haluan takaisin kotiin. Nyt. Että voin laihtua. Että voin olla kaunis. En oo punninnu itteeni varmaan kahteen viikkoon kun ollaan mökillä. Ei se vaaka kuitenkaan mua kestäis. Oon niin läski. Tekis mieli oksentaa kun oon niin ruma ja läski.  Mutta en voi liikaa uteliaita silmäpareja.
  Vihaan itteeni. Vihaan siltä miltä näytän.  Vihaan mua.
  Raavin ihoa solisluun alta. Itken. Vihaan.